Mopoilu Vienna & Budapest

Mopoilu

Suomessa mopoilu on 15-18 vuotiaiden tärkeä liikkumismuoto pitkien välimatkojen ja huonojen julkisenliikenteen yhteyksien vuoksi. Suomessa, Unkarissa ja Itävallassa mopokortin voi suorittaa 15- vuotiaana. A1 luokan ajo-oikeuden voi suorittaa 16-vuotiaana, joka oikeuttaa alle 125 kuutioisen kaksipyöräisen ajoneuvon kuljettamiseen.

Moposkoottereita Budapestissa

Wienissä ja Budapestissa kaupunkialueella mopoja näkyi todella vähän, verrattaessa vaikka Riihimäkeen jossa mopot pärisee yötä päivää keskustassa. Jonkin verran liikenteessä näkyi moottoripyöriä. Mopojen vähyyden varmasti ainakin osittain selittää kattava, edullinen sekä hyvin toimiva julkisen liikenteen verkosto. Metroja, ratikoita ja busseja kulkee jatkuvasti ympäri kaupunkia. Wienissä oli myös kattava kaupunkipyörä verkosto joka myös houkuttelee käyttäjiä edullisella hinnallaan. Kaupunkipyörän voi vuokrata 121 eri pisteestä!

Hauskasti pysäköityjä polkupyöriä Budapestissa

Budapestin automaattimetro, valmistunut vuonna 2014. Hieno.

Maailman kolmanneksi- ja Euroopan toiseksi vanhin metrolinja.
Avattu Budapestissa vuonna 1896. Hieno. 

Yhteiskäyttöautot Wienissä & Bratislavassa

Wien

Tutustuimme Jani Merin kanssa yhteiskäyttöautoihin Wienissä. Kävimme ennakkoon hieman läpi mitä yrityksiä Wienissä toimii ja tutustuimme tätä kautta suurimpaan toimijaan, eli Car2Go -nimiseen yritykseen.

Car2Go on saksalainen monikansallisesti toimiva yhteiskäyttöautoja tarjoava yritys. Se toimii euroopan monien maiden lisäksi mm. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Rekisteröityneitä asiakkaita yrityksellä on yli 2 miljoonaa, joka tekee yrityksestä suurimman toimijan alalla.

Aivan täydellisesti yritys ei kuitenkaan ole pärjännyt. Se on kokeillut siipiään esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, mutta vetäytynyt molemmista. Yritys kuitenkin hakee jatkuvasti laajentumista ja parhaillaan selvityksessä on Belgiaan laajentuminen.

Kuvassa parkkeerattuna Car2Go:n yhteiskäyttöauto Wienissä

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen useita erilaisia autoja käyttöön. Wienissä on tarjolla kahdenlaista Smarttia (kuva Smart-autosta Wienistä), mutta esimerkiksi Saksassa ja Pohjois-Amerikassa on tarjolla mm. A ja B -sarjan Mercedes- Benzejä. Yrityksellä on Wienissä peräti 700 Smarttia tarjolla.

Suurin osa yrityksen autoista on bensiinikäyttöisiä, mutta mukana on myös paljon sähköautoja.

Toimintaperiaate

Car2Go:n käyttöä varten on rekisteröidyttävä yrityksen asiakkaaksi. Tämä onnistuu netissä kertaluontoisesti. Periaatteessa tämän jälkeen voit siirtyä vuokraamaan autoa. Rekisteröityminen maksaa kertaluontoisesti 9 euroa, josta hyvitetään 5 euroa ajoaikaa (esimerkki Wienistä, mutta voi vaihdella muissa maissa).

Ajaminen maksaa 0.31 euroa minuutti, joskin voi olla järkevämpää sopia ajoajaksi esim. yksi tunti kiinteään 14.90€ hintaan tai yksi päivä 69€ hintaan. Yrityksen sivuilta löytyy myös muita vaihtoehtoja ja hyvin laaja hintataulukko esimerkiksi vakuutuksien ja vaurioiden yms kannalle.

Car2Go:n mobiilisovelluksella näet reaaliaikaisesti kartalla autot, jotka ovat vapaana käyttöön. Autojen varaus onnistuu samalla sovelluksella, joten voit varata auton ja ottaa sen käyttöön samantien.

Bratislava

Bratislavassa yhteiskäyttöautoja ei katukuvassa näkynyt. Yhteiskäyttöautoyrityksillä on kuulemma ollut mielenkiintoa myös Bratislavan suuntaan, mutta toistaiseksi sinne ei ole vielä laajennettu.

Bratislavan katukuvassa näkyi kyllä autoja, mutta ei yhteiskäyttöautoja.

Yleisesti ottaen

Pääsääntöisesti Keski-Euroopassa yhteiskäyttöautokulttuuri on hyvin voimakas, joskin myös esimerkiksi Suomessa on viime vuosina tapahtunut hienoista kasvua yhteiskäyttöautokulttuurin suhteen. Kasvaminen vaatii tavoitettavuutta autojen suhteen, koska kuten Wienissäkin, on autot ympäri kaupunkia mistä niitä voi vain napata käyttöön. Tämä edellyttää paljon kaavoitettuja pysäköintipaikkoja, johon autoja voi jättää ja josta ne voi saavuttaa helposti. Auton vuokraaminen konttorista alkaa olla vanhanaikainen käytäntö ja tätä päivää on liikkuvuus ja tarve saada vuokrattua auto käyttöön nopeasti riippuen siitä missä liikkuu.

Työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt

 WIEN

Työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt olivat Wienissä melko samankaltaiset kuin Suomessa. Alueet joissa työtä tehtiin olivat hyvin eristettyjä ja turvallisia. Työmaa-aidat olivat varustettu varoituskyltein, mutta esimerkiksi huomiovärejä olisi voinut niissä käyttää meidän mielestämme. Tässä muutama esimerkkikuva Wienistä.

 

 Varoituskyltit työmaa-aidassa.

 Varoituskylttejä oli niukasti, ainoastaan työmaan toisessa päädyssä.

Työmaa-aita on varustettu mainoksilla, joka tekee siitä helpommin havaittavan. Kuva on otettu Stephansdomin nurkilta.

 

 Stephansdomin kunnostustyömaa. Aitojen sisään ei päässyt vahingossakaan, joten tämäkin oli ratkaistu todella järkevästi.

 

 BRATISLAVA

Bratislavassa kävimme tiistaina 4 huhtikuuta 2017 ja siellä huomasimme, että työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt olivat myös hyvällä tasolla. Erityisesti pidemme asiasta, että työmaa-aikasten telineiden alikulku oli suojattu sateelta pressulla. Negatiivisena puolena pidimme, että alikulku oli epäselkeä ja esimerkiksi heikkonäköinen tai lapsi voisi pahimmassa tapauksessa lyödä päänsä telinetolppaan. Tässä kuvia Bratislavan työmaa-aikaisista järjestelyistä.

 

Tolppiin oli hyvin yritetty laittaa huomionauhaa, mutta sitä oli heikosti ja mahdolliset pehmusteet puuttuivat kokonaan tolpista.

 

 Pressu suojaa mahdolliselta vedeltä ja sateelta.

 BACK TO THE WIEN

Wienissä löysimme erikoisesti toteutetut rakennustelineet. Tämä oli tehty puusta, myötäillen rakennuksen kaarevaa ulkomuotoa ja tien reunaa. Hyvää erityisesti tässä olivat valot, jotka voit nähdä seuraavissa kuvissa. Kiipeily oli estetty erikoisesti piikkilangalla, toisin kuin mitä Suomessa näkisi. Mielestämme tälläinen rakennustelineratkaisu on toimiva, mutta ei välttämättä kovin kestävä ratkaisu.

 

  

 

 

 Työmaan ohittaminen oli kevyelle liikenteelle sujuvaa.

 

Näistä kuvista huomaat mielestämme erikoiset piikkilangat.

Wienissä raiteiden kunnossapito kyseisellä työmaalla tapahtui yöaikaan, eikä työmaa ollut eristetty muusta liikenteestä mitenkään. Suomessa tuskin pystyisi tekemään kunnossapitoa ilman työmaan eristämistä ainakin jollain tavalla. Raitiovaunut kulkivat ilman suurempaa pysähdystä, vaikka huoltotöitä tehtiin.

Huono kuva hyvästä huonosta esimerkistä, kaveri on mutaman sentin päässä ohikulkevasta raitiovaunusta. Ilmeisesti kaverin idea oli seistä kipinäsuihkun tiellä.

Siitoksia ja nakumiin =D

Lehtinen
Tarvainen
Kilpinen
Vataja
INLIP16A6

Ratikkarallia Bratislavassa

Bratislavassa on yhdeksän raitiovaunulinjaa jotka on merkitty linjakarttaan eri värein. Kaupungin kalusto koostuu, Wienin tapaan, niin uusista matalalattiaratikoista, kuin myös vanhoista, korkelattiaisista yksilöistä.

Vanha raitiovaunu

Uusi kalusto on Škoda-konsernin valmistamaa ja siinä on havaittavissa yhtäläisyyksiä  Suomen uuden Arctic-mallin raitiovaunukaluston kanssa. Tällä reissulla matkustin vain uudella kalustolla ja sillä oli miellyttävää matkustaa. Ratikka on ilmastoitu ja kuulutukset tulivat jokaisella pysäkillä niin slovaakiksi kuin myös englanniksi. Lisäksi näyttötauluissa luki seuraavaksi tulevan pysäkin nimi sekä muutama seuraava. Bratislavan uuteen raitiovaunuun voi tutustua tarkemmin tässä videossa.

Uusi raitiovaunu tulossa Starý most-sillalta

Yllä olevassa kuvassa on raitiovaunu lipumassa sillalta alas. Starý most (vanha silta) on muutama vuosi sitten peruskorjattu silta, joka korjauksen yhteydessä muutettiin vain joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden käyttöön. Suomessa vastaavan kaltaista joukkoliikennesiltaa puuhataan Helsinkiin Kruunusillat-nimisenä hankeena.

Bratislavan erikoisuus on raitiotieverkoston tuplaraiteisuus. Oppaamme Slovakian teknillisestä yliopistosta kertoi, että tuplaraiteet on EU-rahalla rakennettu. Täysin uuteen rataan ei olisi EU-rahaa herunut, mutta kun tehtiin jotain jännää, niin saatiinkin rahoitus. Raideleveys on nykyään leveämpi kuin ennen.

Pysäkkejä oli monen tasoisia, mutta yhteistä niille oli selkeät opasteet. Pysäkeillä oli myös lippuautomaatit ja usealla pysäkillä myös pieni pysäkkikatos.
Uudet ja uudistetut pysäkit olivat oikeinkin nykyaikaisia reaaliaikasine aikataulunäyttöineen ja erikoisin kumi-kanttikivin. Raitiovaunuissa on paikantimet jotka keskustelevat pysäkkitaulujen kanssa ja näin on saatu rakennettua reaaliaikainen aikataulunäyttö. Kanttikiven ulommaisin reuna on irrotettavaa kumilevyä. Näin ollen mahdollisesti raitiovaunukaluston leventyessä tarvitsee vain poistaa kumilevy ja saadaan leveämpikin ratikka mahtumaan pysäkille.

Mustan pystyviivan vasemmalla puolella irrotettava kumi, oikella normaali kanttikivi

Vasemmalla olevassa kuvassa on vanhempi pysäkkitaulu. Siinä on ilmastu pysäkin nimi, Nám SNP. Selkeä ja ymmärrettävä kuva kertoo, mikä liikennemuoto siinä pysähtyy ja numerot, mitkä linjat siinä pysähtyvät. Tälläkään pysäkillä ei saa tupakoida. Tämä kyseinen pysäkki on Námestie-aukiolla joka on nimetty Slovakian kansannousun 1944 mukaan. 

Ratikkarallia Wienissä

Wienissä on 29 raitiovaunulinjaa. Linjat kulkevat ristiin rastiin ympäri kaupunkia ja sen ulkopuolella. Kalustoon kuuluu nykyaikaisia matalalattiaratikoita sekä Wienin kaupunkikuvaan perinteisesti kuuluneita korkealattiaisia yksilöitä. Korkealattiaiset eivät ole esteettömiä ja ne ovat hiljalleen poistumassa Wienin kaupunkikuvasta. Kaupunki on tilannut 156 uutta matalalattiayhdistelmää joista ensimmäiset tulevat liikenteeseen vuonna 2018. (lähde: Yle)

Perinteinen, korkealattiainen raitiovaunuyksilö

 Ratikoilla oli näppärä matkustaa. Ne olivat siistejä ja helppokäyttöisiä. Linjat oli merkitty selkeästi, jokaisessa ratikassa oli linjan numero sekä pääsepysäkin nimi. Kaupungissa on 27 numeroilla merkityn linjan lisäksi linjat O ja D. Alla olevassa kuvassa on linjan O raitiovaunu suuntaan Raxstraße/Rudolfshügelgasse.

Raitiovaunulinjat on merkinny numeroin ja päätepysäkkien nimin

Uusissa matalalattiaratikoissa oli selkästi ilmoitettu millä pysäkillä ollaan. Näyttötauluissa luki linjan päätepysäkki ja seuraavan pysäkin nimi. Ratikoissa tuli myös kuulutukset pysäkeistä.Ne tulivat kuitenkin vain saksaksi, vain turistien kannalta merkittävimmät asemat tulivat myös englanniksi, esimerkiksi rautatieasema.

Uusi ratikka, yläreunassa musta infotaulu

Vanha ratikka

Pysäkit olivat vähemmän liikenteestä erottuvia Suomen raitiovaunuliikenteeseen tottuneelle. Suomessa raitiovaunupysäkit ovat usein pinta-alallisesti kohtalaisen suuria ja niissä on katos jonka alla voi kulkupeliä odotella. Wienissä oli joillakin pysäkillä pieni katos, mutta huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Pysäkit olivat kohtalaisen kapeita eikä pysäkillä mahtunut kovin suurta ihmismassaa ratikkaa odottaa.

Vieressä olevassa kuvassa on Quellenplatzin pysäkki. Pysäkin nimi näkyy ylimmässä opasteessa. Normaalisti siinä pysähtyy sekä bussi että raitiovaunu, mutta nyt bussipysäkki oli poissa käytöstä. Meneillään oli raideremontti ja se liittynee siihen. Strassenbahn tarkoittaa raitiovaunua ja haltestelle pysäkkiä. Mustavalkoiset numerot kertovat, mitkä raitiovaunut siinä pysähtyvät. N-kirjain tarkoittaa, että yölinja pysähtyy tällä pysäkillä. Taustalla näkyy näyttötaulu josta on tarkempi kuva tuossa alapuolella. Taulusta pystyi tarkistamaan, milloin seuraava kulkupeli on tulossa.

Esteettömyys Wienissä

Tervehdys hyvät lukijamme! 

Wienin reissu on nyt taputeltu ja olemme jälleen yhtä kokemusta rikkaampia. Aloitetaan matkamme läpikäynti siitä kun astuimme ulos lentokoneesta Wienin lentokentällä. Wienin lentokentän esteettömät ratkaisut yllättivät positiivisesti. Päällisin puolin lentokentän ratkaisut näyttivät hyvin toimivilta ja onnistuineilta, mutta huomioimme välittömästi myös useita epäkohtia. Esimerkiksi juna-asemalle vievä useita kymmeniä metrejä pitkällä rampilla ei ollut lainkaan lepotasanteita, mikä vaikeuttaa huomattavasti pyörätuoleilla kulkua aseman suunnasta tullessa.

Heräteraita ja kontrastiraita ennen pitkää ramppia

 Olimme positiivisesti yllättyneitä ohjaavista raidoista sekä käytävän sivuilla sijainneista ohjaavista valoista. Tosin valot aiheuttivat lattian pintaan suurta heijastusta joka muun muassa heikkonäköiselle on erittäin häiritsevä tekijä.

 

  

Saavuttuamme juna-asemalle huomasimme että  opastetaulut sekä kuulutukset olivat pääasiassa vain saksaksi. Matkustimme junalla lentokentältä Wienin keskustaan. Seuraavaksi huomasimme, että olemme pysähdyksissä olevassa junassa keskellä Itävaltalaista peltoa, mutta onnistuimme kuin onnistuimmekin pääsemään perille Wienin päärautatieasemalle Hauptbahnhofille. Seuraavat askelmerkkimme johtivat pimeille Wienin kaduille hotellia etsiessämme. Yritimme etsiä suunnan jossa meidän hotellimme sijaitsi, mutta kyseinen toiminta vei voimat siinä määrin että jouduimme suuntaamaan lähimpään McDonalds ravintolaan pohtimaan seuraavia askelmerkkejä.

Vatsojen täytyttyä jatkoimme matkaa kohti Favoritenin pahamaineisia katuja jossa hotellimme sijaitsi. Matkan varrella havaitsimme monia samanlaisia esteettömyysratkaisuja, kuin Suomessakin.

Törmäsimme myös uusiin tuttavuuksiin

Herätessämme itävaltalaisten lintujen viserrykseen, lähdimme tutkimaan lähimaastoa. Iltapäivällä suuntasimme Hauptbahnhofille jossa ensimmäinen koulutehtävämme jo odotti meitä. Saimme tehtäväksemme tutkiskella rautatieasemaa. Erityisesti kiinnitimme huomiota aseman esteettömiin ratkaisuihin. 

 

Lippuautomaatteja kuten myös vessan lavuaareja löytyi kahdelta eri korkeudelta joka palvelee eri käyttäjäryhmiä.

  Seuraavissa kuvissa esteettömyysratkaisuja päärautatieasemalta ja sen läheisyydestä.

Pistekirjoituksella varustettu hissi

Liukuportaiden kulkusuunta ilmoitettu värikoodein

Suojatien ylitystä ohjaava laite

Ohjaava raita kulkee koko suojatien yli

Varoitusraita pyöräkaistan ja jalkakäytävän välissä

Kiinnitimme huomiota suojateiden pitkiin ylitysmatkoihin, sekä erittäin nopeasti vaihtuviin jalankulkuvaloihin. Suojateitä ylittäessä terve nuori mieskin sai ottaa ripeitä askelia jotta ehtisi tien yli. Positiivinen seikka suojateissä, sekä pyöräkaistoissa olivat niiden kontrastivärit, jotka erottuivat hyvin. Mielestämme myös Suomen liikenne kaipaisi lisää värejä piristämään ja parantamaan havainnointia!

Punainen kontrastiero parantaa suojatien havaittavuutta

 Kokonaisuudessaan matkamme meni hyvin. Teimme paljon mielenkiintoisia liikenteellisiä havaintoja ja pääsimme tutustumaan ulkomaiseen liikennekulttuuriin. Yllätyimme kuinka erilaista liikenne oli verrattuna Suomeen. Voisimme tulevaisuuden opinnoissamme hyödyntää matkalla näkemiämme liikenneratkaisuja. Odotamme innolla jo seuraavaa ekskursio matkaa, koska tämä matkamme oli erittäin innostava ja kokemusrikas.

Keväisin terveisin Riku, Tino ja Ville

U-Bahn; über yksinkertaista

Helsingin metrokarttaan verrattuna Wienin metrokartta näyttää sokkeloiselta ja monimutkaiselta. Syvällisemmän tarkastelun jälkeen kartta onkin hyvin selkeä. Jo päivän jälkeen metrolla ajo tuntuu hirvittävän helpolta. Opasteet ja suunnat olivat merkitty lähes jokaisella asemalla selkeästi, ymmärrettävästi ja helposti luettaviksi. Jokainen linja on merkattu omalla värikoodilla (esimerkiksi linja U4 on merkattu vihreällä).

Wienin metrokartta (Nykyään U2 linja yltää 14 asemaa pidemmälle Schottering:sta jatkettuna).

Keskustan alueella liikuttaessa metro on helpoin julkisen liikenteen muoto. Pysäkit ovat keskeisillä paikoilla ja näin ollen kävelymatkat jäivät lyhyiksi. Verrattuna Helsingin metroon Wienin metro on oikeasti hyödyllinen, sitä voi käyttää moneen eri suuntaan ja sillä oikeasti pääsee moneen eri paikkaan. Niin kuin Helsingin metroon, myös Wienin metroon on luvassa jatkoa. 

Faktoja Wienin metrosta:

• 5 linjaa, kuudes rakenteilla
• 104 asemaa
• 1,3 milj. matkustajaa päivässä (2009) 
• liikennöitsijä: Wiener Linien
• liikennöinti alkoi helmikuussa 1978
• vuoroväli 2-15min
• järjestelmän pituus 78,5 km
• raideleveys 1435mm
• keskinopeus 32,5km/h
• huippunopeus 85 km/h

 Lähde: Wikipedia

Stubentor asema U3 linjalta.

Asemien ikä on selvästi huomattavissa. Yllä olevassa kuvassa asema on 90-luvulta ja erot on huomattavia verrattuna esimerkiksi uusimpaan U2 linjan asemiin.

Vaikka monet asemat ovat vanhimmasta päästä, on niiden siisteystaso silti samalla tasolla uudempien asemien kanssa.

Kuvat on otettu yöaikaan, mistä johtuen ihmisiä näkyy asemilla vähän. Päivällä asemat ja metrojunat ovat vilkkaita.

Vanhan mallisessa kalustossa avaaminen tapahtui manuaalisesti.

Näimme matkan aikana kahdenlaisia metroja. Toiset ovat huomattavasti uudempia ja toisissa näkyy historian havinaa jopa ovien avaamisessa.

Uudemmassa kalustossa oven avaus toimi sähköisellä painikkeella, jonka sai aktivoitua metron liikkuessa, mutta ovet avautuvat kuitenkin vasta asemalla metron pysähdyttyä.

 Asemilla on merkitty selkeästi suuntaopasteet. Mistä metro on lähtenyt, mitkä pysäkit ovat jo menneet, miltä itse olet nousemassa kyytiin, mitkä ovat tulevat välipysäkit, mikä on linjan päätepysäkki ja mille muille linjoille tai mihin muuhun kulkuneuvoon milläkin pysäkillä voi vaihtaa.

Metrolinjan värikoodi seuraa kivasti myös asemalle ja maan päälle. Portit ovat linjan värisiä, kuin myös rappusten käsijohteet.

Kuvassa Schottenringin asema, jossa yhdistyvät linjat U2 ja U4.

Lipunleimauslaitteet pitivät hauskan kilahduksen, kun lippu oli onnistuneesti leimattu.

Kuvassa  on esitetty pysäkkien väliset kävelymatkat minuutteina.

Kartta on Wienin tekniikan museosta (Technisches Museum Wien) jossa vierailimme 5.4.2017.

Tulevan U5 linjan infokeskus.

U5 linjan rakentamisajankohta on suunniteltu olevan 2018-2023. Linja tulee olemaan Wienin ensimmäinen täysin automatisoitu metrolinja.

Tulevaisuudessa U5 linja tulee käyttämään nykyisen U2 linjan osuutta välillä Rathaus-Karlsplatz. U2 tulee jatkamaan uudelle reitille Rathausilta Wienerbergiin.

Helsingin metrokartta.

Vertailukohteena Helsingin metrokartta kaikessa yksinkertaisuudessaan.

"Limpsin lampsin jalkapatikalla, patikalla joo

Körötellen körötellen kympin ratikalla, ratikalla joo

Soitan kelloa, painan nappia, tällä pysäkillä pois, 

liukuportailla metroon  ja metrolla mummolaan"

  Soili Perkiö & Hannele Huovi